keskiviikko 20. maaliskuuta 2019

LUCINDA RILEY - SEITSEMÄN SISARTA


Ihan ensimmäisenä mä haluan kiittää omaa äitiäni. Ilman äitiä, tähän kirjaan olisi mitä luultavammin jäänyt tarttumatta. Ihan jo siksi, kun kammoan näitä paksuja järkäleitä, eli kirjoja joissa on yli 500 sivua. Ja tämän kirjasarjan kaikki osat taitavat olla yli 500 sivuisia. Kiitos siis äiti kun hehkutit tätä sarjaa mulle!

Riley kirjoittaa todella koukuttavasti. Ei oikeasti mennyt kuin pari sivua ja totesin, etten voi laskea kirjaa kädestäni ennen kuin silmät menevät väkisin kiinni väsymyksestä. Silti mulla meni taas tämän lukemiseen melkein kuukausi, koska mulla on tällä hetkellä paha tapa lukea montaa kirjaa samaan aikaan = kaikkien kirjojen loppuun viemisessä kestää. Mutta tästäkin huolimatta päivinä, jolloin en tarttunut tähän kirjaan, tarina ja sen hahmot pyörivät mun päässä.

Maia on sisarusperheen vanhin ja kuulee sisaruksista ensimmäisenä heidän isänsä kuolemasta. Kun kaikki sisaret on tavoitettu, he tapaavat porukalla kotilinnassaan Genevejärven rannalla. Siellä he saavat jokainen oman kirjekuoren, jonka miljonääri-isä Papa Salt on heille jättänyt. Papa Salt on adoptoinut kuusi tytärtään eri puolilta maailmaa, silloin kun he olivat pieniä. Ja nyt jos tytöt vain haluavat, he saavat vihjeen omasta syntyperästään. Maian vihje vie hänet Brasiliaan, Rio de Janeiroon, jossa hän alkaa kasata palapeliä yhteen.

"Senhor Quintelas", vanha nainen sanoi huokaisten, "sanoin ystävällenne jo eilen, etten voi auttaa häntä".
"Onko senhora aivan varma? Eihän tarvitse kuin katsoa tuota takan yläpuolella riippuvaa muotokuvaa nähdäkseen, ettei senhorita Maia ole tullut tänne väärin perustein. Eikä hän tavoittele rahaa. Hän haluaa vain selvittää sukujuurensa. Onko se väärin? Voitteko moittia häntä siitä?"
Vilkaistessani Florianon osoittamaan suuntaan näin öljymaalauksen naisesta, jonka nyt tiesin Izabela Aires Cabraliksi. Sillä kertaa mielessäni ei ollut enää epäilyksen häivää. Minäkin näin, että olin kuvan naisen kaksoisolento.s.151-152

Siis vitsit miten kivaa oli lukea kirjaa, joka sijoittui Rioon. Rio on aina ollut mulle sellainen paikka, josta en tiedä oikeastaan muuta kuin ison Jeesus Kristus patsaan kalliolla. Ja kuinka siistiä, että tässä kirjassa palataan Maian vihjeiden perusteella 1920-luvulle, jolloin arkkitehti Heitor de Silva Costa alkaa suunnitella tämän kyseisen patsaan rakentamista. Aluksi en ollut kovin innoissani siitä, että aikakausi vaihtui ja päähenkilö ei ollutkaan enää Maia, mutta Rileyn taidokkaan sanailun ansiosta, koukutuin myös tähän monen vuoden takaiseen tarinaan. Kirjassa vaihdeltiin mielestäni sujuvasti eri vuosikymmenten välillä ja kiinnyin näiden molempien hahmojen tarinaan, oikeastaan koko Maian suvun tarinaan. 

Onhan tämä kirja pääsääntöisesti "hömppää", mutta mun mielestä todella hyvää sellaista! Ja hyvin erilaista mitä olin ennen tätä lukenut. Kirja on juuri sopiva sekoitus oikeaa historiaa, nykypäivää, mysteeriä ja vanhaa legendaa. Kirja meni ihan heittämällä yhdeksi kaikkien aikojen suosikiksi ja en malta odottaa, että pääsen lukemaan jatkoa! Seuraavassa osassa käsitellään sisarusparven toiseksi vanhinta tytärtä, Allya, ja pääsemme käsittääkseni matkaamaan hieman lähemmäs Suomea, nimittäin Norjaan. Kirja jättää myös muutamia kysymyksiä auki ja pelkään, että vastauksia saadaan kunnolla näihin vasta aivan viimeisessä osassa. 

Varoituksen sanana, kirja sai ainakin mulla aikaan sen, että haluaisin nyt päästä käymään Brasiliassa ja Riossa ja nähdä kaiken ihan omin silmin. :D Ensi hätään täytynee ehkä lukea jotain muuta kirjallisuutta Brasiliaan ja Rioon liittyen. Vinkkejä?

Helmet-lukuhaaste: 2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä

Teos: Seitsemän sisarta
Alkuperäinen nimi: The Seven Sisters
Ilmestynyt: 2014 | Suomennos: 2017
Kirjailija: Lucinda Riley
Sivuja: 678
Kustantaja: Bazar
Takakannesta:

Maia D'Apliése ja hänen viisi sisartaan ovat kokoontuneet heidän lapsuudenkotiinsa Atlantikseen - upeaan linnaan Genevejärven rannalla. Heidän isänsä, omalaatuinen miljonääri Papa Salt, on kuollut. Pa Salt on adoptoinut kaikki tytöt vauvana, ja nyt kun isä on kuollut, saa jokainen heistä oman kirjekuoren, joka sisältää vihjeen tytön historiaan. Maian vihje vie hänet toiselle puolelle maailmaa Rio de Janeiroon, jossa hänen tarinansa palapeli alkaa rakentua.

Kahdeksankymmentä vuotta aikaisemmin, Rion villillä 1920-luvulla, Jeesus Kristus patsaan rakennustyö on vasta alkamassa. Arkkitehti Heitor de Silva Costa perheineen purjehtii Pariisiin etsimään kuvanveistäjää suureen projektiinsa. Heidän kanssaan matkustaa Izabela Bonifacio, joka on isänsä tahdosta vasta kihlautunut. Montmarten taiteilijapiirit muuttavat nuoren naisen elämän täysin, eikä paluu takaisin Rioon ole helppo.

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

JATKUMO - SARJAKIRJOJEN LUKUHAASTEEN KOONTI


Miten tämä aika menee näin nopeasti?? Ensinnäkin vuosi hujahti kamalalla vauhdilla, enkä edes muistanut tämän haasteen päättyvän sillä vastahan tämä alkoi. Ja sitten kun muistin, ollaankin jo maaliskuun puolessa välissä. Huh, välillä meinaa ahdistaa ajan kulku.

Mennään kuitenkin asiaan. Yöpöydän kirjat -blogi järjesti tämän sarjakirjojen rakastajan lukuhaasteen. Tiedän lukevani paljon sarjoja, varsinkin sarjakuvia, mutta ei mulla oikeasti ollut mitään hajua paljonko näitä luen vuodessa. Enkä myöskään laskenut tähän haasteeseen niitä sarjakuvia mukaan, sillä sarjakuvat laskin Sarjakuvahaasteeseen, joka paljolti meni tämän haasteen kanssa samoihin aikoihin. 

En aivan saavuttanut korkeinta tasoa haasteessa vaan luin 12 kirjaa ja ylsin tasolle Koukussa sarjoihin. Jotenkin mulla oli tunne, että lukisin enimmäkseen sarjakirjoja, mutta nähtävästi viime vuonna keskityin paljon myös yksittäisiin tarinoihin. Joskus on kyllä kiva lukea muitakin kuin sarjakirjoja, sillä olen maailman huonoin lukemaan sarjoja loppuun asti. Tänä vuonna voisin yrittää saattaa muutaman sarjan taas päätökseen! :D

useampi kirja samasta sarjasta:

Sarah J. Maas: Throne of Glass - Keskiyön kruunu, Tulen perillinen
Holly Bourne: Mikä kaikki voi mennä pieleen?, Mitä tytön täytyy tehdä?, ... Ja onnellista uutta vuotta?

kirjat jotka aloittavat sarjan:

Cecelia Ahern: Viallinen
Stephanie Garber: Caraval
Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja
Jessica Townsend: Nevermoor - Morriganin koetukset
Elina Rouhiainen: Muistojenlukija
Jennifer L. Armentrour: Obsidian

kirja joka jatkaa sarjaa:

Timo Parvela: Kepler62 Uusi Maailma - Kaksi heimoa


Kiitos vielä Niinalle järjestämisestä, tää oli oikein mukava haaste!

sunnuntai 10. helmikuuta 2019

NINA LACOUR - VÄLIMATKOJA



Yritin aloittaa tätä kirjaa heti kesällä kun sain tämän käsiini. Mutta kirjan melankolisuus ja hieman ahdistava ilmapiiri eivät houkutelleet aurinkoisena kesäpäivänä jatkamaan alkua pidemmälle. Ja onneksi luinkin tämän vasta nyt, sillä tää sopi talvisiin iltoihin paremmin kuin hyvin! Tämä olisi ollut todella nopeasti luettavissa, mutta nautin tästä välillä iltaisin pieniä osia kerrallaan ja lukemiseen menikin muutama viikko.

Kirja kertoo yksinäisyydestä, menetyksestä, surusta, ystävyydestä ja rakkaudesta. Marin ei ole puhunut kenellekään tuttavalleen sen jälkeen kun muutti toiselle puolelle Yhdysvaltoja. Hän vain otti ja lähti New Yorkiin pari viikkoa ennen opiskeluidensa alkua. Lukija miettii kuumeisesti, että mitä on tapahtunut? Mikä kaikki johti tähän tilanteeseen?

On joulukuu ja muut opiskelijat lähtevät asuntolasta perheidensä luokse joulun viettoon, mutta ei Marin. Marin on saanut erikoisluvan jäädä koko joululomaksi asumaan yksin asuntolaan. Seuranaan vain tuntematon talonmies, joka siivoilee pihaa ja jolle Marin voi hätätapauksessa soittaa. Mutta Marin ei ole kauaa yksin, sillä Mabel on tulossa kolmeksi päiväksi vierailulle. Mabel joka on hänen paras ystävänsä ja kenen kanssa Marin ei ole puhunut kesän jälkeen. Mabel joka on lähettänyt syksyn mittaan ainakin 900 viestiä ja joista yhteenkään Marin ei ole vastannut. Mitä heidän välillään tapahtui?

Kirjassa käydään läpi Marinin muistoja, ja kesä joka muutti kaiken aukenee lukijalle vähitellen. Marin ja Mabel jäävät keskelle New Yorkin lumimyrskyä ja kun sähkötkin katkeavat, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin puhua.

Kirja oli mukavaa vaihtelua perus romanttiselle YA contemporarylle, mitä yleensä luen. Ja tässä suurimpana roolina ei ollut kahden nuoren välinen rakkaus. Kirjan suru ja yksinäisyys kyllä säväytti niinkin kovin, että kyyneliltä ei vältytty. Aloin myös pohtia tätä lukiessa, että olenkohan nykyään herkistynyt vieläkin enemmän kun tuntuu, että itken lukiessa useammin kuin ennen. Telkkaria katsoessa mulle riittää jos näen jonkun muun itkevän niin hanat aukeaa, mutta lukiessa tätä ei ole paljon tapahtunut. On vain tietyt kirjat jotka ovat saaneet minut itkemään. Ja nyt tämäkin kuuluu siihen kategoriaan. :D Suosittelen tätä lämpimästi kaikille, varsinkin jos kaipaat jotain muuta kuin perus Young Adult kirjaa ja ei niin hurjalla vauhdilla eteneviä tapahtumia.

"Sillä jos meillä on yhtään itsesuojeluvaistoa, pelaamme parhaan mahdollisen pelin niillä korteilla, jotka meille on jaettu."s.206

Teos: Välimatkoja
Alkuperäinen nimi: We are okay
Ilmestynyt: 2017 Suomennos: 2018
Kirjailija: Nina LaCour
Sivuja: 232
Kustantaja: Karisto
Arvostelukappale - Kiitos kustantajalle!
Takakannesta:


Koko elämänsä sitä kuvittelee tarvitsevansa yhtä ja toista... Kunnes lähtee ja ottaa mukaansa vain puhelimen, lompakon ja äidin valokuvan.

Marin ei ole puhunut yhdellekään tutulle sen jälkeen, kun hän pakkasi laukkunsa ja muutti toiselle puolelle Yhdysvaltoja. Kukaan ei tiedä totuutta hänen viimeisistä viikoistaan San Franciscossa, ei edes Marinin paras ystävä Mabel. Mutta tuhansienkin kilometrien päässä kotoa Marin tuntee menneisyyden kutsun. Nyt, kuukausia myöhemmin, hän odottaa yksin joulun ajaksi tyhjenneessä opiskelija-asuntolassa New Yorkissa. Mabel on tulossa kolmeksi päiväksi vierailulle, ja Marinin on lopulta kohdattava kaikki mikä on jäänyt sanomatta.

lauantai 9. helmikuuta 2019

MITÄ ODOTAN KIRJAKEVÄÄLTÄ 2019?

Hups, mehän eletään jo helmikuuta ja nyt vasta saan tämän luonnoksista ulos. Tätä tämä kiireinen arki on, viikot ja kuukaudet vain hujahtavat ohi.

Vaikka olen tehnyt päätöksiä tälle vuodelle, että keskityn mm. oman hyllyn kirjoihin ja yritän parhaani mukaan olla ostamatta kirjoja, menin silti selailemaan kustantamoiden uutuuksia. Kevään uutuuksien joukossa on nimittäin muutama kirja, jotka on pakko saada heti lukuun. Ja halusin kuitenkin tulevaisuutta ja teitä lukijoita ajatellen kasata näistä "pienen" listan (tapani mukaan) tänne blogiin! Tosiaan tämä hieman venähti kun päätin ottaa ulkomaiset julkaisutkin mukaan. :D

tammikuu

Cassandra Clare: Varjojen valtias (Otava)
Elizabeth Acevedo: Runoilija X (Karisto)
Marisha Rasi-Koskinen: Auringon pimeä puoli (WSOY)
Naomi Alderman: Voima (Gummerus)
Nora Roberts: Ensimmäinen vuosi (Gummerus)
Sally Green: Savuvarkaat (Gummerus)

helmikuu

Angie Thomas: On the Come Up (Balzer + Bay)
Cecelia Ahern: Lyyralintu (Gummerus)
Holly Bourne: Katsokaa miten onnellinen olen (Gummerus)
Kasie West: Fame, Fate, and the First Kiss (HarperTeen)
Katharine McGee: Tuhat kerrosta - Korkeuksiin (Otava)
Max Brallier, Douglas Holgate: Maailman viimeiset tyypit (WSOY)
Minnie Darke: Tähtiin kirjoitettu (Otava)
Niina Mero: Englantilainen romanssi (Gummerus)
Sarah J. Maas: Throne of Glass - Varjojen kuningatar (Gummerus)

maaliskuu

André Aciman: Kutsu minua nimelläsi (Tammi)
Astrid Lindgren: Melukylän lapset (WSOY)
Becky Albertalli: Sydänsurujen kääntöpuoli (Otava)
Chimamande Ngozi Adichie: Rakas ystäväni tai 15 ehdotuksen feministinen manifesti (Otava)
Hiro Arikawa: Matkakissan muistelmat (S&S)
Jennifer E. Smith: Field Notes on Love (Delacorte Press)
Nicola Yoon: Aurinko = Tähti (Tammi)
V.E. Schwab: Magian syvempi sävy (Karisto)

huhtikuu

Anders Vacklin, Aki Parhamaa: Glitch - Sensored Reality 2 (Tammi)
Emily Wibberley, Austin Siegemund-Broka: If I'm Being Honest (Viking Books for Young Readers)
Ingrid & Joachim Wall: Kun sanat loppuvat - Kim Wallin tarina (WSOY)
Jessica Townsend: Meinioseppä - Morriganin kutsumus (Otava)
Rainbow Rowell: Runaways Vol. 3 (Marvel)

toukokuu

Casey McQuiston: Red, White & Royal Blue (St. Martin's Giffin)
Christine Riccio: Again, but Better (Wednesday Books)
Nic Stone: Kolme on parillinen luku (WSOY)
Shaun Bythell: Elämäni kirjakauppiaana (Kirjapaja)
Sona Charaipotra: Symptoms of Heartbreak (Imprint)


top8



Oli vaikeaa valita vain kahdeksan kirjaa.. enkä osaa asettaa näitä mihinkään järjestykseen tästä eteenpäin. Liikaa taas hyviä kirjoja tulossa, ihan niinkin paljon, että melkein ahdistaa. :D Varmasti kuitenkin yksi odotetuimpia kirjoja on tässä kuussa ilmestyvä Throne of Glassin neljäs osa Varjojen kuningatar. Maasin sarjasta on noussut yksi mun uusi suosikki, että ihan pelottaa tarttua tuohon seuraavaan osaan. Pelottaa ja samalla en meinaa malttaa odottaa! :D

Nyt kuitenkin lopetan jaarittelun tähän, sillä palan halusta päästä jatkamaan kesken olevaa kirjaa. Seuraavaksi palaillaan blogissa kirja-arvotestelun merkeissä.

Mitä sä odotat kevään kirjoista eniten?

kirjojen kansikuvat kustantamoiden sivuilta

torstai 31. tammikuuta 2019

JANE AUSTEN - YLPEYS JA ENNAKKOLUULO // KIRJABLOGGAAJIEN KLASSIKKOHAASTE OSA 8



Yllätin itseni lukemalla vihdoin ja viimein Austenin Ylpeyden ja ennakkoluulon. Monelle tämä tieto ei varmasti tule yllätyksenä, että tämän luin, olen sitä jo sen verran täällä blogissakin aiemmin hehkuttanut. Asetin siis viime vuonna vaikka mitä lukuhaasteita itselleni, mutta ainoa mistä oikeasti pakotin itseni pitämään kiinni kynsin hampain, oli tämän kirjan lukeminen. Minun on pitänyt lukea tämä jo NIIN MONTA VUOTTA.

Kirjabloggaajien klassikkohaaste sattui taas sopivasti tähän tammikuun loppuun, että ajattelin jättää tästä kirjasta bloggaamisen tänne asti. Sillä pitkästä aikaa pystyin tähän osallistumaan.. klassikot kun eivät normaalisti kiilaa lukupinoni kärkeen. Tätä haastetta emännöi tällä kertaa Tarukirja, kiitos siitä! Sain siis kirjan luettua loppuun 31.12.18 pari tuntia vaille puolen yön ja uutta vuotta. Haha, viimeiseen asti tämän lukemista venytin, mutta en tosiaan sen takia, että tämä olisi ollut huono. Ehei, rakastin tätä<3

En ala juonesta kertoa sen enempää, uskon sen olevan suurimmalle osalle tuttu. Eiköhän tätä olla 200 vuoden aikana pureskeltu jo jokaisesta näkökulmasta. Joten jospa kerron vain omia fiiliksiäni (eli haha, samaa kuin aina muutenkin näissä "arvosteluissani").

Tarina oli minulle ennestään tuttu. Olen katsonut BBC:n 90-luvulla tehdyn minisarjan tästä kerran tai kaksi ja pidin siitä kovin! Elokuvaa en ole ikinä nähnyt, joten se olisi tarkoitus tässä lähitulevaisuudessa katsoa, samoin sarja uudelleen! Tämä Elizabethin ja herra Darcyn rakkaustarina on vain niin ihana. En tiedä mitä odotin tältä kirjalta, mutta en ainakaan näin sujuvaa ja helppoa tekstiä. Suorastaan hirvitti käydä lukemaan tällaista vanhaa klassikkoa. Yllätyinkin suuresti, kuinka hyvin se toimi nykypäivänäkin. Austenin huumori oli oikein nautittavaa. En tiedä kuinka paljon kirjan ja lukemiseni sujuvuuteen vaikutti tämä Kersti Juvan uusi suomennos, mutta sujuvaa se oli!

Eiköhän nyt ole hehkutukset hehkutettu tämän kirjan osalta. Jospa tänä vuonna lukisin jonkun toisen kauan listallani roikkuneen klassikon ja voisin taas taputtaa itseäni tyytyväisenä selkään.

Minkä klassikon sinä olet halunnut jo kauan lukea, mutta et ole vieläkään siihen tarttunut?


Teos: Ylpeys ja ennakkoluulo
Ilmestynyt: 1813 Suomennos: 2013
Kirjailija: Jane Austen
Sivuja: 511
Kustantaja: Teos
Takakannesta:

Jane Austenin kenties tunnetuin romaani Ylpeys ja ennakkoluulo oli aikaansa edellä. Nykyään se on ajaton. Se on rakkaustarina ja paljon, paljon enemmän. Se on kerronnan mestariutta, joka ymmärtää inhimillisen hupsuuden kaikki puolet. Ja nyt tämän rakastetun klassikon voi lukea Kersti Juvan uutena, upeana suomennoksena.